keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Vapaaehtoistyössä voi olla toiselle tärkeä!




Luetaan yhdessä -verkosto on valtakunnallinen suomalaisten naisten verkosto, joka auttaa maahanmuuttajanaisia kotoutumaan opettamalla heille suomen kieltä vapaaehtoistyönä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolelle jääneet lukutaidottomat ja suomen kieltä taitamattomat naiset. Toimintaa organisoi Akateemisten naisten liitto.

Luetaan yhdessä -verkostossa vapaaehtoisilla on hyvin suuri rooli, sillä lähes koko toimintaa pyöritetään vapaaehtoistyönä. Vapaaehtoiset vastaavat ryhmien toiminnasta ja ovat usein aloitteellisia perustamaan uusia ryhmiä.

Luetaan yhdessä -verkostoon kuuluminen tarjoaa niin nuorelle kuin vanhemmallekin tilaisuuden osallistua yhteisölliseen toimintaan. Erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kohtaaminen vahvistaa vuorovaikutustaitoja ja lisää kiinnostusta tällaisten erilaisista ympäristöistä lähtöisin olevien ihmisten elämää ja elinoloja kohtaan.

Vapaaehtoistyö itsessään on hyvin osallistavaa toimintaa. Koska siihen lähdetään mukaan vapaaehtoisesti, on ihmisellä jo valmiiksi halu osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja antaa oma panoksensa palkatta yhteisen hyvän käyttöön. Korvauksetta tehty työ palkitsee tekijänsä muilla tavoin. Se voi tuoda suurta sisältöä elämään, uusia sosiaalisia kontakteja ja vastaa ihmisen omaan haluun auttaa muita konkreettisella tavalla. Vapaaehtoistyötä tehdessään ihminen voi kokea olevansa toisille tärkeä. Samalla hän saa tyydytettyä toimimisen tarvetta: tekemistä ja rytmiä arkeen.

Käytännössä vapaaehtoistyö tarjoaa nuorille myös väylän palkalliseen työelämään. Kaikki järjestöt eivät voi tarjota palkallista työtä, mutta kuten Luetaan yhdessä -toimintakin, ne tarjoavat nuorelle tärkeää kokemusta tulevaisuuden työelämää varten. Lisäksi vapaaehtoistyö on samalla osoitus siitä, että nuori on aktiivinen ja halukas kehittämään itseään. Tämä auttaa työnhaussa huomattavasti enemmän kuin se, että ihminen olisi ollut saman ajan vain tekemättä mitään.

Sosionomiopiskelija Marianne J. suoritti projektiopintoja käynnistämällä Luetaan Yhdessä- toimintaa Lappeenrannassa kahden opiskelijakollegansa kanssa tammi-maaliskuussa 2016


tiistai 29. maaliskuuta 2016

Opiskelijoiden ajatuksia yhdistysten viestinnän kehittämistarpeista



Saimaan ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijat suorittivat projektejaan seitsemässätoista  eri yhdistyksessä tämän vuoden alussa. He osallistuivat yhdistystoimintaan, ohjasivat ryhmiä tai olivat jopa käynnistämässä uutta toimintaa. Opintojaksoon liittyen opiskelijat kirjoittivat yhdistyksen viestintään liittyviä ajatuksiaan.

Noin puolet opiskelijoista löysi järjestön, useimmiten paikallisyhdistyksen, internetsivuista kehitettävää. Sivustoihin kaivattiin selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä, sekä lisää tietoa toiminnasta. Joidenkin yhdistysten ulkoasusta sai kuvan, etteivät sivut ole enää aktiivisessa käytössä lainkaan. Sivustoja pitäisikin vastausten perusteella päivittää ahkerammin, jotta sieltä löytyisi ajankohtaista tietoa tapahtumista ja linkit ja tiedot olisivat ajan tasalla. Visuaalisen ilmeen korjaamiseen ehdotettiin kuvien lisäämistä ja rohkeampaa värien käyttöä. Myös käyttäjäryhmän tarpeita tulisi pohtia enemmän, esimerkiksi ikäihmisten käyttämissä palveluissa fontin pitää olla riittävän suurta ja asettelun selkeää. Lisäksi eri kielivaihtoehtojen tarpeellisuutta pohdittiin.

Teksteissä nousi selkeästi esiin vapaaehtoisten rekrytointi. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneen pitää tietoa saadakseen löytää oikea yhteyshenkilö, jolta voi kysellä asioita puhelimitse. Opiskelijat toivoivatkin internetsivuille konkreettista tietoa siitä, miten vapaaehtoiseksi liitytään, millaista koulutusta vapaaehtoisille järjestetään, mitä vapaaehtoiselta odotetaan ja millaista vapaaehtoistyö kyseisessä järjestössä on. Kunkin paikkakunnan vapaaehtoistyöpaikat voisivat olla selkeästi luettavissa internetsivuilta. Myös jäseneksi liittymisestä toivottiin selkeämpää tietoa, kuten jäsenmaksun suuruus, edut ja velvoitteet. Lisäksi esitettiin sähköisen asioinnin mahdollisuutta esimerkiksi jäseneksi liityttäessä.

Järjestöt voisivat saada lisää näkyvyyttä paremman markkinoinnin avulla. Moni opiskelija peräänkuulutti näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, mutta se ei heidän mukaansa yksin tavoita kaikkia vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita. Myös yhdistyksen omat internetsivut, lehdet, tapahtumat ja yhdistysten keskinäinen yhteistyö nähtiin hyvinä markkinointikeinoina. Yhteistyön lisääminen oppilaitosten kanssa lisäisi näkyvyyttä erityisesti nuorille.

Kirjoittaja: 2. vuoden sosionomiopiskelija Titta

Projektiopintojen purkuseminaari Saimaa-salissa 10.3  (kuva: Anne Backman)